Bike sharing

Jaa polkupyöräsi 

(Bike Sharing)
Viimeisen vuosikymmenen aikana kaupungeissa ympäri mailman  on otettu käyttöön fillarin yhteiskäyttö. Toisinsanonen kansalaiset ja turistit noutavat pyörän noutopisteestä ja jättävät sen käytön jälkeen pyöräpisteeseen takaisin. Yleensä tämä on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Tämä palvelumalli on kasvanut tuplaantunut viimeisen viiden vuoden aikana ehkäpä myös sosiaalisen median myötä. Joka vuosi yhteiskäyttösiä polkupyöriä tulee yli 100 uuteen kaupunkiin.

Mahtava urbaani ja ekologinen keksintö varsinkin suurimpiin kaupunkeihin. Vuoteen 2014 mennessä jo 855 kaupunkia ympäri maapallon. Russel Meddin tuotti datan Metrobike sivustolle/blogille, joka erikoistunut kertomaan yhteiskäyttöfillaroinnista.

Suomi on valitettavan harmaa tällä alueella, oikeastaan heikoin lenkki yhdessä itäisen Euroopan kanssa. Johtavat maat muuten ovat Kiina, Italia ja Espanja. Kiina on suvereeni lähes 800000 yhteiskäyttösellä polkupyörällään. Blogin pitäjät ovat todellakin Pohjois-Amerikan ensimmäisiä bike-sharing konsultteja, ja auttavat ko. asiassa. Miten olisi Suomen päättäjät, missä ovat todelliset ongelmat? Miksi meillä ei onnistuta tässä?

Esimerkki Seattle

Seattlessa palvelun nimi Pronto, joka tarjoaa 500 fillaria 50 pisteessä ympäri kaupungin. Pyörät on saatavilla 24/7 joka päivä. JOkaisella pyöräasemalla on kosketusnäytöllä varustettu kioski, kartta, kypärät ja lukittavat pyörätelineet. Pyörän telineest saa henkilökohtaisella jäsenavaimella tai koodilla. Jäsenyys maksaa vuodessa 85$, jolla saa käyttää rajattomasti polkupyöriä. Tunnin käyttö maksaa kaksi taalaa tai kolmenpäivän käyttö 16 taalaa. Seattle on lähes Helsingin kokoinen kaupunki n. 650000 asukasta. Seattlessa palveluntuottaja huolehtii, että pyöriä on tasaisesti saatavilla ja varausvaihtoehdot hoituvat luonnollisesti mobiilisti esim iOS tai Android sovelluksella. By the way sponsorina toimii heillä Alaska Airlines.

Lähde: Pronto

Kaupunkipyöräjärjestelmä

Tyypillisimmillään tämä toimii esim mainosrahoitteisesti tai useimmiten yksityisen palveluntuottajan hallinoimana. Suomessahan ongelmat juonsivat juurensa pyörien kovan kohtelun takia. Helsingissä kaupunkipyöriä on organisoinut HKL.Tällä hetkellä on tieto, että järjestelmä otetaan käyttöön aikasentaan kesällä 2016, alkuvaiheessa 500 pyörän ja 50 aseman myötä. Tavoitteena heillä on kuitenkin, että 2018 Helsingissä olisi 1500 pyörää ja 150 asemaa. Investoinnin arvoksi on laskettu lähes 5 miljoonaa.

Kysymys: Onko kaupungin liikelaitos tähän paras järjestäjä?

Tulevaisuus - GPS ja IoT?

Mielessäni näen jo valtavat mahdollisuudet kehittään liikkumista teknologian avuin. Entäpä jos laittaisimme GPSt joka fillariin. Ei ole kaukana, sillä anturit ja GPS teknologian hinnat ovat laskeneet huimasti. Mietippä datan määrä, minkä saa fillaroivista kaupunkilaisista ja turisteista. Voisimme ennnustaa ruuhkien syntymistä, missä olisi tarvetta kioskeilla ja toileteille. Ovat opasteet ja liikenneväylät kunnossa sujuvalle liikenteelle? Paljon tulee kysymyksiä mieleen? Teollisessa internetissä eli IoT.ssahan (intenert of things) on kyse, että esineille annetaan tunnistettava identiteetti ja ne alkavat viestiä keskenään verkossa. Verkkoon kytkettäisiin esim nämä kaupunkifillarit. Pyörä voisi jopa ohjata paremmalle reitille tai opastaa lähimmälle jäätelökioskille tarpeen tullen. Ei hätää tämäkin on jo rantautunut, joillekin saattaa olla tuttu myös car2go palvelu. Tämmöinen palvelu on siis jo lähes olemassa fillaroijille, Kööpenhaminasta löytyy esimerkki Gobike.

Linkkejä muihin kaupunkeihin ja kaupunkipyörjärjestelmiin

• Barcelona
• Toronto
• Denver
• Pariisi
• Lontoo - Santander Map
• London bike sharing map
• Bike Sharing World Map

lähde:bike-sharing blogi

Seuraa heitä myös Twitterissä@BikesharingMap